Tänää on ollu vähä parempi päivä. Must tuntuu et yks ihminen jota pidin aluks ihan kusipäänä haluis ehkä olla mun kaveri ja nyt ku oon ollu sen kaa pari kertaa hetken kahestaa se vaikuttaa ihan ok tyypiltä.En kuitenkaa hirveesti luota ihmisii joten..
Yllätyin ku yks ihana ihminen oli koulussa vaik sil piti olla työssäoppiminen o: Se oli jättäny sen kesken. Sain halinki o.o Se on yks niist helvetin harvoista ihmisistä kehen pystyn edes jotenki luottaa.
Miks mun elämä on niin vitun outoo.. Miks tulee tälläsii ihmeellisii "hyvii päivii" en pidä niist :/ Ne saa mun ajatukset vaa viel enemmän sekasin (jos se on mahdollist).
Tänää kans miettiny viiltelyy ja pidin puukkoo kädes vaik en aikonu tehä sil mitää. Alan nyt tajuu et itsetuhosuus on oikeest jonkilainen riippuvuus. Se ajatus ittensä satuttamisest pyörii pääs välil ihan hyvinki päivin.
Mun olo alkaa illal aina muuttuu paskemmaks ku mitä se on aamul/päiväl. Se puskee taas päälle. Rupeen vaa miettii kaikkii paskoi asioita ja en saa niitä mun päästä sit ne muuttuu mun pään sisäl vaa pahemmaks mitä enemmän ajattelen niit. Mietin et voisin käydä kaverin haudal tänää. Kattoo selviinks ilman itkemist..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti